Aki Saari: VMP Lakiuutiset

VMP Varamiespalvelun lakiosastolla seurataan lainsäädäntömuutoksia, viranomaisten ohjeita, oikeuskäytäntöä, työoikeuden kehityssuuntia sekä tapahtumia työmarkkinoilla. Päätimme antaa tämän tiedon myös asiakkaidemme käyttöön.

VMP Lakiuutiset on kuukausittain ilmestyvä työoikeuden ajankohtaisiin asioihin keskittyvä uutiskirje VMP Varamiespalvelun yritysasiakkaille. Kirjeessä tuodaan esiin valitsemiamme ajankohtaisia tietoja lakimuutoksista, viranomaispäätöksistä ja oikeuskäytännöstä. Toivomme kirjeestä olevan teille hyötyä.

Lakimuutokset

Työsopimuslaki

Hallitus esittää koeajan pidentämistä kuuteen kuukauteen ja työnantajan takaisinottovelvoitteen lyhentämistä neljään kuukauteen. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien palkkaamista määräaikaiseen työsuhteeseen helpotettaisiin. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 15.6.2016.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Tavoitteena on parantaa työllisyyttä, edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia ja lisätä työnantajan halukkuutta palkata uusia työntekijöitä.

Lisätietoa: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tyosopimuslain-muuttaminen.aspx

Viranomaisten ohjeet ja määräykset

Verottaja on päivittänyt ohjeensa Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus

Ohjeeseen on päivitetty viimeisen kahden vuoden aikana tulleet lakimuutokset ja kertynyt soveltamiskäytäntö.  Ohjeessa on päivitetty muun muassa vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tiedonantovelvollisuutta koskeva kohta. Ohjeessa (kohdassa 8.3 Käyttäjäyrityksen ja vuokratyönantajan vastuu vuokratyövoiman ilmoittamisesta) on todettu vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen velvollisuus tietojen toimittamiseen rakennusurakan päätoteuttajalle. Työvoimaa vuokraava yritys ei siten ole vastuussa tietojen toimittamisesta päätoteuttajalle.

Ohje löytyy osoitteesta: http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Rakentamiseen_liittyva_tiedonantovelvoll

Oikeustapaukset

Työtuomioistuin 2016:66, Sairausajan palkka

Työntekijä oli osallistuessaan vapaa-ajallaan autokilpailuihin loukkaantunut, kun hänen autonsa oli kaatunut. Työkyvyttömyyden katsottiin aiheutuneen työehtosopimuksessa tarkoitetusta tapaturmasta. Näyttämättä oli jäänyt, että osallistuminen autokilpailuihin olisi sisältänyt sellaisen ilmeisen loukkaantumisvaaran, jonka perusteella työntekijän olisi voitu katsoa aiheuttaneen työkyvyttömyytensä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella. Työnantajalla ei ollut oikeutta jättää maksamatta työntekijälle sairausajan palkkaa.

Työtuomioistuimen arvioinnissa keskeistä oli kysymys siitä onko työntekijän täytynyt perustellusti mieltää loukkaantumisen riski hyvin suureksi tai suorastaan ilmeiseksi. Tällaisesta tietoisesta riskinotosta saati tahallisuudesta ei työtuomioistuimen mukaan ollut kyse. Kyse on ollut tavanomaisen harrastustoiminnan yhteydessä sattuneesta vapaa-ajan tapaturmasta. Kyseisenlaiseen harrastustoimintaan osallistuminen ei siten ilmennä työntekijässä sellaista moitittavuutta, jollaisen perusteella työnantaja voisi kieltäytyä sairausajan palkan maksamisesta.

Tapaus kokonaisuudessaan osoitteessa: http://www.tyotuomioistuin.fi/fi/index/tyotuomioratkaisut/tyotuomioratkaisut/1466404292684.html

Työoikeusvinkki #2

Työturvallisuuskeskuksen ohje Esimiesten perehdyttäminen – keskeinen lainsäädäntö tutuksi

Työturvallisuuskeskuksen palveluryhmä ja teollisuusryhmä ovat tuottaneet uuden aineiston esimiestyön tueksi.

Oppaassa käsitellään esimiesosaamisen kokonaisuutta ja työhyvinvoinnin merkitystä johtamisessa sekä perehdyttämistä. Lisäksi käsitellään työelämän säädöksiin perustuvia työnantajan rooliin ja esimiestyöhön liittyviä keskeisiä velvoitteita alkaen työsopimuslaista ja työturvallisuuslaista.

Opas on erittäin hyvä lisä esimiehen työoikeudelliseen perehdytykseen ja se kannattaa ottaa osaksi perehdytysohjelmaa.

VMP Työoikeuspalvelut

 VMP Varamiespalvelu on lähes 30 vuotta toimialaa kehittänyt, yksi Suomen johtavista henkilöstöpalvelualan yrityksistä ja osa VMP Group -konsernia. Henkilöstövuokraus ja rekrytointi kaikille toimialoille on ydinosaamistamme. Tarjoamme työtä ja toimeentuloa vuosittain 3 000 asiakasyrityksen palveluksessa yli 12 000 henkilölle. Olemme suomalaisessa yksityisomistuksessa ja toimimme franchising-periaatteella 35 paikkakunnalla Suomessa.

VMP Työoikeuspalvelut on perustettu jakamaan saavutettua tietotaitoa työelämän juridiikasta ja vastaamaan asiakkaidemme juridisen konsultaation tarpeeseen. VMP Varamiespalvelulla on ollut oma talon sisäinen lakimies kehittämässä toimintaa jo vuodesta 2000. VMP Työoikeuspalvelut tuntee työelämän juridiikan.

https://www.vmp.fi/yrityksille/aani-asiantuntijalle/aki-saari/

Seuraava uutiskirjekirje ilmestyy marraskuussa

© 2016 Varamiespalvelu-Group Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

 Tässä julkaisussa olevat tiedot on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Vaikka olemme tehneet parhaamme sen varmistamiseksi, että tämän kirjeen sisältämät tiedot on saatu luotettavista lähteistä, emme ole vastuussa tietojen virheistä tai epätäydellisyydestä tai niiden käytöstä saaduista tuloksista. Pelkästään tätä kirjettä seuraamalla ei tule tietoiseksi kaikista muutoksista työelämän lainsäädännön alueella. Mikään tässä esitetty ei korvaa käyttäjän omaa selvitystyötä. Mikäli tarvitsette asiantuntijaneuvoja, suosittelemme ottamaan yhteyttä asiantuntijaan, joka voi avustaa yksittäisissä kysymyksissä.

 www.vmp.fi

 Anna palautetta tai peru tilaus: lakiuutiset@vmp.fi


Vuosilomalain ja muutokset

Työntekijä ei voi enää siirtää kaikkia niitä vuosilomapäiviä, jolloin hän on lomallaan työkyvytön. Myös vuosiloman kertymiseen perhevapaiden ajalta tulee muutoksia.

MUUTOKSET

Vuosilomalakia muuttiin 1.4.2016 voimaantulleella lailla kahdella tavalla:

1. Yli neljän viikon pituisiin vuosilomiin sisällytetään vuosilomalla sairastumista koskeva omavastuu (karenssi), joka on pisimmillään kuusi päivää. Täysi kuuden päivän omavastuu koskee viiden viikon (30 arkipäivän) pituista vuosilomaa. Tällöin kuusi ensimmäistä työ- kyvyttömyyspäivää kunkin lomanmääräytymisvuoden mukaisesta vuosilomasta ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon.

2. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvää vuosilomaoikeutta rajataan. Vuosilomaa kerryttävää työssäolonveroista aikaa on enintään 156 arkipäivää (noin kuusi kuukautta) äitiys- ja vanhempainvapaasta ja vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaasta. Samalla sairausvakuutuslain säännöstä työnantajan oikeudesta korvauksiin vuosilomakustannuksista (lomapalkka/-korvaus) täsmennetään. Työnantajalla on oikeus korvauksiin vain siltä osin kuin vuosiloman kertyminen on perustunut vuosilomalakiin.

Joillain aloilla muutos oli ehditty viemään tes-tasolle, joten myös alakohtainen tes on tarkistettava kussakin tapauksessa erikseen.

MENETTELY VUOSILOMAN ALKAESSA TAPAHTUVISSA JA SEN AIKAISISSA TYÖKYVYTTÖMYYSTILANTEISSA

Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa

Kuten aiemminkin, työnantajan on säännöksen mukaisesti siirrettävä loma työntekijän pyynnöstä, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa työkyvytön, tai jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sairaanhoitoon, jonka aika hän on työkyvytön.

Uuden lain mukaan oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Uuden lain mukaan työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työkyvyttömyys vuosiloman aikana – omavastuu (karenssi)

Uusi laki: ”Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.”

Omavastuulla tarkoitetaan sitä, että työntekijä ei saa siirtää vuosilomaansa, vaikka hän on sen aikana työkyvytön. Omavastuu koskee pykälän mukaan vain tilanteita, jolloin sairastuminen tapahtuu vasta vuosiloman aikana.

Työntekijällä voi olla enintään kuusi omavastuupäivää kunakin lomanmääräytymisvuonna ansaitun vuosilomansa aikana. Vasta silloin, jos työntekijä on yhteensä yli kuutena päivänä lomansa tai osan aikana työkyvytön, hän voi siirtää lomaansa näiden kuusi päivää ylittävien päivien osalta.

EU:n työaikadirektiivistä johtuu, että omavastuu ei voi koskea neljää viikkoa (24 arkipäivää) tai sitä lyhyempiä vuotuisia vuosilomia. Jos työntekijä on ansainnut lomanmääräytymisvuonna enintään 24 arkipäivää vuosilomaa, hänellä ei ole ollenkaan omavastuuta.

Siirtymäsäännös

Uusia säännöksiä omavastuusta sovelletaan heti lain voimaantullessa 1.4.2016, vaikka loma on ansaittu jo ennen lain voimaantuloa, kunhan työnantaja tekee päätöksen loman siirrosta aikaisintaan 1.4.2016.

VUOSILOMAN KERTYMISEN RAJOITTAMINEN PERHEVAPAA-AJALTA

Vuosilomalain 7 §:ssä säädetään ns. työssäolon veroisesta ajasta eli ajanjaksoista, joilta työntekijälle kertyy vuosilomaa, vaikka hän ei olekaan töissä. Tätä pykälää muutetaan nyt siltä osin, kuinka paljon lomaoikeutta kertyy äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta.

Säännöksen mukaan äitiys- ja vanhempainvapaan ja vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaan ajalta vuosilomaa kerryttävää työssäolonveroista aikaa on jatkossa enintään 156 arkipäivää eli noin kuusi kuukautta. Aiemmin vuosilomaa kertyi koko vapaiden ajalta. Muiden perhevapaiden osalta säännöstä ei muuteta.


Juridiikkakoulutuksella päivitystä työsopimuskoukeroihin

Jo perinteeksi muodostunut juridiikkakoulutus järjestettiin lokakuussa VMP-ketjun toimihenkilöille. Äänessä olivat Eversheds Asianajotoimiston ja työnantajaliittomme Palvelutyönantajat PALTA ry:n asiantuntijat. Päivä oli keskusteluntäyteinen ja asiantunteva, antaen ketjumme henkilöstölle hyvän päivityksen työ- ja tietosuojaoikeudesta.

”Työnantajaliittomme asiantuntija käsitteli mielenkiintoista korkeimman oikeuden ratkaisua 2015:65, joka koskee määräaikaisen työsopimuksen solmimisen ja ”ketjuttamisen” edellytyksiä. Tapauksesta käy mielestäni hyvin esiin, millainen on perusteluiden vaikutus työsuhteen ehtojen oikeudelliseen arviointiin.”

Tapaus – koulutus vakinaistamisen ehtona

Työnantaja oli asettanut työsuhteen ”vakinaistamisen” ehdoksi, että työntekijä suorittaa tietyn koulutuksen ja saavuttaa siten pätevyyden tehtävään. Työntekijä ei ollut tällaista pätevyyttä hankkinut, mutta työsuhteet olivat seuranneet toisiaan pätevyysvaatimuksen esittämisen jälkeen vielä 12 vuoden ajan.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Korkeimman oikeuden mukaan epäpätevyys ei ollut peruste tehdä määräaikaisia sopimuksia, koska 12 vuoden työskentely tehtävissä osoittaa sen, että pätevyysvaatimuksilla ei ole käytännössä mitään tekemistä työtehtävien hoitamisen kannalta.

Asiassa oli ratkaisevaa myös se, että työsopimuksia oli tehty varsin pitkän ajan ja useita. Merkitystä annettiin kuitenkin nimenomaisesti myös sille, että työnantaja oli luonut keinotekoisen pätevyysvaatimuksen työsuhteen muuttamiselle toistaiseksi voimassa olevaksi. Linkki tapaukseen: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2015/20150065

”Mielestäni tapaus vahvistaa sitä perusajatusta, jonka mukaan asiat on hyvä kirjata sen mukaan, miten ne todellisuudessa ovat, eikä vain sinne päin.”

Syksyn työmarkkinatuulahduksia

”Järjestämäni juridiikkakoulutuksen jälkeen siirryin seuraavana päivänä pelkän osallistujan rooliin PALTA ry:n tiloihin, jossa avattiin työmarkkinoiden viimeisimpiä kuulumisia.”

Työmarkkinoilla syksy on ollut kiireinen ja kaikin puolin mielenkiintoisia aikoja eletään uuden hallituksen laitettua vauhtia asioihin. Tilaisuudessa käytiin läpi myös tapaturmalain uudistusta. Suuria muutoksia ei ole tulossa, mutta melkoinen uudistus on kyseessä kun vallitsevaa oikeustilaa on kirjattu lakiin. Pitkälti jää tulevan oikeuskäytännön varaan miten eri yksityiskohtia uuden lain mukaan tulkitaan. Uuden lain nimi on työtapaturma- ja ammattitautilaki ja se tulee voimaan 1.1.2016. Tämäkin löytyy Finlex-palvelusta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150459


Kuuluuko tehtäviisi pysyä kartalla työmarkkinoiden myllerryksistä tai hoitaa yrityksenne työehto- tai työsopimusasioita?

Heräsikö kysymyksiä tai halu keskustella? Ole yhteydessä Akiin 040 307 5031, aki.saari@vmp.fi tai jätä yhteydenottopyyntö, niin katsotaan miten voisimme olla avuksi.

VMP:n työoikeudelliset palvelut

  • Juridista neuvontaa käsittäen pääsääntöisesti työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin liittyvien toimintasuositusten ja tulkintojen antamista
  • Järjestämme koulutusta liittyen työlainsäädäntöön, työehtosopimuksiin sekä oikeaan ja jämäkkään työnantajatoimintaan
  • Vastaamme VMP Group -ketjun käyttämien sopimusten, suunnitelmien ja muiden dokumenttien ajantasaisuudesta, laillisuudesta sekä kattavuudesta. Tarjoamme tätä tietotaitoa myös asiakkaillemme.
  • Tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja työoikeudellisista legal due diligence tarkastuksista räätälöityjen sopimusten laatimiseen sekä juridisen konsultoinnin antamiseen (työsuojelutarkastukset, työsuhderiidat jne.)
  • Tarjoamme ratkaisuja säästää henkilöstömenoissa ilman, että joudutaan turvautumaan irtisanomisiin
  • Avustamme yrityksiä erilaisissa muutostilanteissa

 

Saari_Aki_2

 

Aki Saari

Aki on erikoistunut työoikeuteen. Hän avustaa VMP-ketjun sisäisiä ja ulkoisia asiakkaita antaen laaja-alaisesti neuvontaa, kouluttaen ja suunnittelemalla toimintatapoja erilaisissa henkilöstöön liittyvissä tilanteissa sekä osallistuu erinäisiin kehitysprojekteihin.